Akseli renkaan keskellä on koulun oppilaan kasvaminen ja oppiminen. Ulkokehällä renkaan ilmana ovat toiminnat, joilla tavoitteisiin pyritään. Toiminnan mahdollistavana vanteena nähdään säännöt, oppimishalu, hyvä käyttäytyminen ja luottamus. Renkaan kiinnityksestä kasvamisen ja oppimisen akseliin huolehtivat oppilas-mutteri, vanhemmat mutteri, kaverit-mutteri ja opettaja-mutteri.

..

RENGON KOULU ON PERUSTETTU 1919. ENSIMMÄINEN JOHTOKUNNAN KOKOUS PIDETTIIN 2.2.1919.

Ensimmäinen opettaja Iivari Valdemar Kallio astui virkaansa 1.9.1919. Tyttöjen käsityötä opetti Eva Eleonoora Kallio.

Kylämme

Ilmajoen itäisimmän kyläalueen läpi on tapahtunut liikehdintää jo 1600-luvulla, mutta pysyvä asutus on alkanut 1700-luvun paikkeilla. Kyläalue on ollut Ilmajoen suurimpien talojen larvamaita, paitsi Rengossa joenvarsi, jossa jo 1500-luvulla on ollut isokyröläisten kaukoniitty Rengonluoju, josta kylän arvellaan saaneen nimensä.

Rengonkylässä on nykyisin 480 asukasta. Kyläyhteisön elämään ovat kuuluneet ja kuuluu monenlaiset kädentaidot ja -taitajat, mm. seppiä, räätäleitä, suutareita, kuppareita ja leipureita.

Rengonkylältä voimakoskelta on alettu jakaa sähköä 1915-luvun paikkeilla, päreet siirtyivät historiaan. Silloisen Kyrkösjärven jäällä ajettiin kilpa-ajoja hevosilla 1913-luvulla. Nykyisin Kyrkösjärvestä on tehty iso tekojärvi.

Parhaimmillaan kylässä oli 1950-luvun alussa kaksi kauppaa, tällä hetkellä palvelut takaa myymäläauto. Leipomotoimintaa on kylällä ollut 1950-luvulta lähtien. Kunnan vesijohto vedettiin kyläämme 1970-luvulla. Sitä ennen vesi piti itse tavalla tai toisella hoitaa sisälle, omasta tai naapurin kaivosta.

Kyläalueemme luonne on alkanut muuttua 1990-luvun vaihteessa, jolloin asuntoaluetta alettiin rakentaa. Hautapakan asuntoalue sai ensimmäiset asukkaansa v. 1990. Sitä ennen asutus oli lähinnä nauhamaista, kuten vielä Kissipolku v. 1985.

Tieyhteys Rengosta Ilmajoelle ja Lehtimäen-kylän kautta Alavudelle on ollut jo 1600-luvulla. Kyläaluetta halkoivat kesäpolut, postitiet, meijeritiet yms. Kengät matkoilla piti kantaa käsissä. Seinäjoki-Jalasjärventie halkaisi Rengonkylän uutena tieväylänä 1970-luvun alussa. Ensimmäiset lentokoneet laskeutuivat Rengonharjulle 1970-luvun alussa. Nykyisin yhteydet ovat kaikkialle hyvät. Kenkiä ei tarvitse enää kulkiessa riisua.

Renko kuului Tuomi-Pojanluoman maamiesseuraan vuosina 1919-1949. Vuonna 1949 perustettiin oma maamiesseura. Maamiesseuran tilalle perustettiin Ilmajoen Rengon Kyläseura vuonna 1991. Kyläseuran tarkoituksena on koota kyläalueemme asukkaat yhteistoimintaan. Kyläseura on myös koulun tärkeä yhteistyökumppani.

Kirjoituksen kylästä ovat kirjoittaneet Pirjo Kuismin ja Seija Tirkkonen.